Pasi Wallenberg, johtaja, Oulun seudun TE-toimisto
Elinkeinorakenteessa ja työmarkkinoilla tapahtuvien, ennalta arvaamattomien siirtymien seurauksena ammattialat eivät ole enää entisensä. Huolestuttavaa on, että koulutuksemme ei kaikilta osin tahdo pysyä kiihtyvässä muutoksessa mukana.
Suomalaisen työelämän pelisäännöt ja työntekoon liittyvät arvostukset uudistuvat digitalisoituneen maailman välityksellä suuntaan, jota on entistä vaikeampaa ennustaa menneisyyteen tukeutuvilla tilastoilla ja näkemyksillä.
Jos meno jatkuu nykyisellään, koulutuksen ja työhön sijoittumisen kohtaamisen vaikeutumisesta näyttää tulevan mittava ongelma kansantaloudelle. Huolestuttavaa on, ettei millään päätöksenteon tasolla ole koordinoidusti varauduttu tämän, vaivihkaa päälle kaatuvan ongelman hoitamiseen. On syntymässä paheneva työn ja koulutuksen välinen kohtaanto-ongelma, johon olisi syytä vastata pikaisesti muuttamalla koulutusta kysyntälähtöiseksi eli nykyistä enemmän työpaikoilla tapahtuvaksi.
Nykyinen koulutustarpeen ennakointi ja resurssien jako perustuu paljolti näkemykseen, että näköpiirissä oleva yhteiskuntakehitys on aikaisemmin tapahtuneen jatkumo, minkä seurauksena valtakunnallisesta rahoituksesta riippuvaisille koulutuksen järjestäjälle on liian usein ollut houkuttelevaa em. linjausten mukaisen koulutuksen toteuttaminen. Pohtimatta sen enempää tulevaa työmarkkinoiden kysyntää ja työllistymisen todennäköisyyttä – eli nuorten tulevaisuutta koulutuksen ja tutkinnon jälkeen.
Kouluttautuminen kannattaa
Tuore työmarkkinoilta saapuva palaute viestittää, että noin viidesosa alueemme ’koulutusputkista’ valmistuvista ei työllisty tutkinnollaan ja heidän täytyy hankkia lisäkoulutusta muuttuneiden työmarkkinoiden kysynnän tarpeisiin. Tai ajautua alle 30-vuotiaiden nuorten koulutettujen työttömien joukkoon, joita on jo tungokseen asti Oulun seudulla.
Oulun seudun TE-toimisto järjestää yhdessä ely-keskuksen kanssa täydennys- ja lisäkoulutusta vuosittain 27 miljoonalla eurolla. Lisäksi muuntokoulutukseen käytetään useita miljoonia muuta hankerahaa. Tänä talvena muutoksen tarpeisiin on räätälöity mm. ohjelmistokoulutusta sadoille ict-alan ammattilaiselle.
Viime vuonna Oulun TE-toimistossa oli tarjolla yli 1000 ammatillisen täydennyskoulutuksen paikkaa. Lähes 58 prosenttia näistä työvoimakoulutukseen osallistuneista työllistyi kolmen kuukauden sisällä koulutuksen päättymisestä.
Rakennemuutoksesta voittajana selviytyminen edellyttää meiltä mahdollisimman reaaliaikaista ennakointia koulutuksessa ja sitoutumista nykyistä ketterämpään elinkeinopolitiikkaan. Käytännössä se tarkoittaa markkinaehtoisempia yrityspalveluita ja ennakkoluulotonta satsaamista vahvuuksiimme ja mahdollisuuksiimme, joita ovat innovatiiviset teknologian sovellukset energia- ja ympäristösektorilla sekä hyvinvointipalveluissa ja logistiikassa. Alueen puunjalostuksen ja metalliteollisuuden sekä kaivosalan osaamisessa on runsaasti potentiaalisia mahdollisuuksia, jotka jäivät taka-alalle kehittämiskohteina 2000-luvun alun ylikorostuneessa ict-menestyksessä vähemmän media-seksikkäinä toimialoina.
Jatkossakin alueemme toimijoiden olisi syytä pitää mielessä; Oulun seudun hyvinvointi riippuu alueen kaikkien yritysten kyvystä tuottaa uusia, entistä parempia tuotteita ja palveluja markkinoille.
Tulevaisuutemme haltuunotossa keskeistä on panostaa tekemisen vaikuttavuuteen ja jättää taka-alalle ”hallinnolliseen istumajärjestykseen ” perustunut työnjako.
Etusivu | Yhteystiedot | Palaute | Sivukartta
