Pasi Wallenberg, johtaja, Oulun seudun TE-toimisto
Oulun seudun kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky ja menestys on perustunut monipuoliseen yritystoimintaan, jonka tarvitsemaa korkeasti koulutettua työvoimaa on ollut riittävästi saatavilla. Näin tulisi olla jatkossakin.
Taloustaantuman seurauksena seudun työttömyystilanne on kasvanut tammikuuhun 2010 saakka, jolloin työttömien määrä alkoi hieman vähentyä. Silti Oulun seudulla on 14000 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysprosentti, 13%, lähentelee edellisen talouslaman tasoa.
Alle 30-vuotiaiden työttömien nuorten osuus on todella suuri, lähes kolmannes kaikista työttömistä eli Oulun seudulla yli 4200 henkilöä. Näistä nuorista neljännes on ilman ammatillista tutkintoa tai keskiasteen koulutuspaikkaa. Nämä syrjäytymisuhan alla olevat nuoret on kallisarvoista saada normaalin elämän piiriin. Selvitysten mukaan yhden syrjäytyneen nuoren elinkaaren kustannukset ovat yhteiskunnalle noin miljoona euroa.
Toisaalta neljännes nuorisotyöttömistä, Oulun seudulla siis yli 1000 nuorta, on korkeakoulututkinnon suorittaneita. Heidän pääsemisensä kiinni työelämään on elintärkeää seudun tulevaisuudelle. Yhteiskunta ei voi toimia pitkään saamatta vastinetta koulutukseen käyttämästään panostuksesta. Liian pitkään jatkuva opintososiaalisten tukien varassa eläminen ei ole eduksi kansantaloudelle ja etuuksien saamisen vastikkeellisuutta on kiristettävä.
Yritystoiminta luo lisäarvoa ja työtä
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan väestön ikärakenne on vielä nuorekas. Silti huoltosuhde (huollettavien lasten, vanhusten ja työelämän ulkopuolella olevien suhde aktiivisesti työssä oleviin) kasvaa. Ilman työn tuottavuuden lisääntymistä ja kaikkien ’kynnelle kykenevien’ saamista työelämän piiriin ei yhteiskunta kykene turvaamaan nykyistä palvelujärjestelmää ja ylläpitämään totuttua hyvinvointia.
Seudun nuori ja koulutettu työvoima on saatava tuottamaan lisäarvoa muuttuvassa toimintaympäristössä. Työpaikkoja syntyy seudulle ensisijaisesti elinkeinopohjaa vahvistamalla. Yritystoiminnan käynnistymiseen on löydettävä ennakkoluulottomia keinoja mm. alueen elinkeinopalveluja selkeyttämällä ja yritysten tukipalveluja kehittämällä. Nuorten työllistämistä on järkevää nyt tukea mm. palkkatuella, työharjoitteluilla, työpajatoiminnalla, oppisopimuksilla sekä työseteleillä.
On sopeuduttava siihen, että työelämän arvot ovat muuttuneet ja uudistuvat edelleen. Nykyisin arvostetaan joustavia työaikoja, yksilöllisiä työtapoja ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia. Toisaalta yhteiskunta ja yritystoiminta edellyttää samanaikaisesti tuottavuuden kasvua – entisillä resursseilla on kyettävä saamaan yhä enemmän aikaan.
Työurien pidennys opintojen tiivistymisen ja varhaisemman työmarkkinoille siirtymisen keinoin on toteutettava myöhäisemmän eläkkeelle siirtymisen lisäksi. Työelämän pelisääntöjä tulee myös sopeuttaa niin, että kaikki käytettävissä oleva ammattitaito ja osaaminen saadaan järkevään käyttöön. Työelämä voisi joustaa nykyistä enemmän mm. kuntoutusta, erilaisia osa-aikaisen työnteon ja työtehtävien räätälöinnin mahdollisuuksia monipuolisesti hyödyntämällä.
Jotta erityisesti nuoret saadaan työelämään, tarvitaan yhteisvastuun kantamista ja tiivistä, sekä nykyistä avoimempaa, verkostotyötä työnantajien, oppilaitosten sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kesken.
Etusivu | Yhteystiedot | Palaute | Sivukartta
